Suomessa liikekannallepano on sekä oikeudellinen päätös että laaja yhteiskunnallinen prosessi. Arkikielessä puhutaan usein mobilisaatiosta, mutta lainsäädännössä keskeinen termi on nimenomaan liikekannallepano. Se tarkoittaa siirtymistä normaaliolojen valmiudesta sodan ajan kokoonpanoihin.
Mobilisaatio ei ole yksi käsky tai yksittäinen kutsu reserviläiselle. Kyse on vaiheittaisesta järjestelmästä, jossa aktivoidaan joukkoja, materiaalia, johtamista ja tarvittaessa myös siviiliyhteiskunnan resursseja. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä mobilisaatio tarkoittaa Suomessa, miten päätös tehdään ja miten joukkojen mobilisointi käytännössä etenee.
Mitä mobilisaatio tarkoittaa?
Kysymys “mobilisaatio tarkoittaa mitä?” saa eri vastauksen riippuen näkökulmasta.
Kielellinen merkitys
Arjessa mobilisointi tarkoittaa resurssien liikkeellepanoa. Kun sanotaan, että jokin maa mobilisoi, viitataan usein siihen, että koko yhteiskunta suunnataan kriisin hallintaan.
Oikeudellinen merkitys Suomessa
Suomessa täsmällinen termi on liikekannallepano. Se on perustuslaissa säädetty päätös, jonka tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Jos eduskunta ei ole koolla, se kutsutaan viipymättä istuntoon.
Sotilaallinen merkitys
Sotilaallisesti mobilisointi tarkoittaa, että:
- sijoitetut reserviläiset käsketään palvelukseen
- yksiköt muodostetaan sodan ajan kokoonpanoon
- kalusto ja varusteet otetaan käyttöön
- johtosuhteet vahvistetaan
- joukot siirtyvät tehtäväalueille
Tämä on joukkojen mobilisointi prosessin ytimessä.
Liikekannallepano Suomessa – päätöksenteko
Presidentin rooli
Perustuslain mukaan presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta valtioneuvoston esityksestä. Tämä tekee päätöksestä valtiosääntöoikeudellisesti merkittävän.
Valtioneuvoston rooli
Valtioneuvosto valmistelee ja tekee esityksen. Se voi myös ottaa käyttöön valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia asetuksella.
Eduskunnan asema
Eduskunta toimii demokraattisena kontrollina. Tietyissä tilanteissa – esimerkiksi ikärajoihin liittyvissä kysymyksissä – sen suostumus on välttämätön.
Asevelvollisuuslaki ja mobilisaation portaat
Mobilisaatio Suomessa ei ala suoraan täydestä liikekannallepanosta. Laki mahdollistaa asteittaisen valmiuden noston.
1. Rajattu reserviläispalvelus
Reserviläisiä voidaan määrätä enintään 14 päivän tehtäviin vakavissa tilanteissa, jotka eivät sisällä sotilaallisten voimakeinojen käyttöä.
2. Ylimääräinen palvelus
Tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää puolustusvalmiutta. Päätös tehdään presidentin toimesta, ja palvelukseen voidaan määrätä astumaan välittömästi.
3. Liikekannallepanon aikainen palvelus
Varsinainen liikekannallepano voi olla:
- osittainen – koskee reserviin kuuluvia
- yleinen – voi koskea myös varareserviä tietyin ehdoin
Yleinen liikekannallepano on laajin muoto joukkojen mobilisoinnista.
Reservi ja ikärajat
Vuoden 2026 alusta asevelvollisuuden ja reservissäolon yläikäraja nousee 65 vuoteen. Tämä laajentaa mobilisaatiopohjaa merkittävästi.
Muutos kertoo siitä, että liikekannallepano Suomessa perustuu laajaan koulutettuun reserviin, jonka mitoitusta voidaan säätää turvallisuusympäristön mukaan.
Joukkojen mobilisointi käytännössä
Reserviläisillä on ennalta määritellyt sodan ajan sijoitukset. Tämä on suomalaisen järjestelmän vahvuus: mobilisointi ei perustu satunnaiseen kutsumiseen vaan tarkkaan suunniteltuun sijoitusjärjestelmään.
Käytännön vaiheita ovat:
- Käsky tai kuulutus palvelukseen
- Ilmoittautuminen
- Hallinnollinen vastaanotto
- Varustaminen
- Yksiköiden muodostaminen
- Siirtyminen tehtäviin
Operatiivisia yksityiskohtia ei julkaista tarkkuustasolla.
Valmiuslaki ja puolustustilalaki
Valmiuslaki
Valmiuslaki antaa viranomaisille lisätoimivaltuuksia poikkeusoloissa. Sen tarkoitus on suojata väestöä, turvata talouselämä ja ylläpitää oikeusjärjestystä.
Puolustustilalaki
Puolustustila voidaan saattaa voimaan presidentin asetuksella sodan tai siihen rinnastettavan vakavan tilanteen aikana.
Työsuhde ja toimeentulo mobilisaatiossa
Palvelukseen määrätyn työ- ja virkasuhdetta suojataan erillisellä lailla.
Toimeentuloa voidaan turvata sotilasavustuksella, jota voidaan maksaa myös kertausharjoitusten aikana.
Mobilisointi tarkoittaa siis yksilölle velvollisuuksia, mutta myös oikeusturvaa ja tukijärjestelmiä.
Liikekannallepano suomessa – historiallinen näkökulma
YH 1939
Talvisodan alla ylimääräiset harjoitukset toimivat käytännössä liikekannallepanon peitenimenä. Joukot siirrettiin rajoille ennen sodan syttymistä.
Jatkosodan alla 1941
Mobilisaatio toteutettiin jälleen harjoitusnimikkeellä.
Historia osoittaa, että liikekannallepano Suomessa on ollut paitsi sotilaallinen myös poliittinen ja viestinnällinen toimi.
Huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus
Moderni mobilisaatio ei koske vain armeijaa.
Keskeisiä osa-alueita ovat:
- energiahuolto
- kuljetusjärjestelmät
- tietoliikenne
- terveydenhuolto
- elintarvikehuolto
Huoltovarmuutta koskeva lainsäädäntö uudistuu vuonna 2026, mikä vahvistaa järjestelmän rakenteita ja rahoitusta.
Mobilisaatio tarkoittaa käytännössä koko yhteiskunnan kuormitustestiä.
Liikekannallepano englanniksi
Virallisissa käännöksissä liikekannallepano englanniksi on mobilisation.
Ruotsiksi käytetään termiä mobilisering. Tämä vastaa suoraan perustuslain terminologiaa.
Kansainvälinen vertailu lyhyesti
Suomi
Presidentti päättää liikekannallepanosta valtioneuvoston esityksestä.
Ruotsi
Hallitus voi julistaa “höjd beredskap” tai mobilisering -tilan.
Viro
Mobilisaatio ja demobilisaatio on säädetty kansallisessa puolustuslaissa.
Norja
Asevelvollisuusjärjestelmä sisältää mobilisaatiovelvoitteet.
Yhteinen nimittäjä on sama: valmiuden nosto ja velvoitteiden aktivointi.
Yhteenveto: mitä tarkoittaa mobilisointi Suomessa?
Mobilisointi tarkoittaa Suomessa:
- perustuslaillista päätöstä
- reservin aktivoimista
- joukkojen mobilisointia sodan ajan kokoonpanoon
- valmiuslainsäädännön käyttöönottoa tarvittaessa
- yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamista
Se on järjestelmä, ei yksittäinen toimenpide.
Disclaimer: Tämä artikkeli on yleisluonteinen katsaus liikekannallepanon, mobilisaation ja joukkojen mobilisoinnin oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehykseen Suomessa. Operatiiviset yksityiskohdat eivät ole julkista tietoa, ja sääntely voi muuttua.
