Viime vuosina tekoälyn (AI) kehitys on mullistanut tekstin tuottamisen. Kuka tahansa voi luoda sujuvaa tekstiä eri kielillä hetkessä hyödyntämällä esimerkiksi ChatGPT-tekoälyä. Tämä generatiivinen tekoäly on toisaalta hyödyllistä, mutta se tuo myös haasteita: Miten erottaa ihmisen kirjoittama teksti tekoälyn tuottamasta? Miten varmistaa, ettei sisältö ole plagioitu muualta? Entä kuinka huolehtia oikeinkirjoituksesta ja kieliopista? Näihin kysymyksiin vastaavat uudet työkalut, kuten AI-tunnistimet, plagioinnin tarkistus -ohjelmistot sekä älykkäät kielioppi- ja oikeinkirjoituksen tarkistimet. Tässä artikkelissa perehdymme syvemmin näihin työkaluihin suomenkielisessä kontekstissa. Jokainen osio sisältää käytännön esimerkkejä ja vinkkejä, kuinka hyödyntää näitä työkaluja tekstin aitouden ja laadun varmistamiseksi.
AI-tunnistin – tekoälyn tuottaman sisällön havaitseminen
AI-tunnistin (engl. AI detector) tarkoittaa ohjelmaa, joka yrittää tunnistaa, onko jokin teksti ihmisen kirjoittama vai tekoälyllä tuotettu. Tarve tällaiselle työkalulle on kasvanut, kun ChatGPT-4 suomeksi ja muut tekoälymallit pystyvät tuottamaan yhä luontevampaa tekstiä myös suomen kielellä. Esimerkiksi opettajat saattavat haluta selvittää, onko opiskelijan essee tämän itse kirjoittama vai generoiko sen tekoäly. Samoin verkkojulkaisuissa ja sosiaalisessa mediassa halutaan toisinaan varmistaa, että sisältö on aitoa.
AI-tunnistimet toimivat analysoimalla tekstin piirteitä, rakenteita ja sanavalintoja. Tekoälymallit, kuten GPT-4, noudattavat usein tiettyjä kaavamaisia tapoja kirjoittaa: teksti on sujuvaa mutta vähän hajanaisuutta tai “purskeisuutta”, ja se esittää ideat hyvin samanlaisella strategialla. AI-tunnistin oppii tällaiset mallit ja laskee kullekin lauseelle todennäköisyyden, että se on tekoälyn kirjoittama. Esimerkiksi suomalainen Isgen-palvelu väittää tunnistavansa GPT-4:n ja vastaavien mallien tekstin jopa 96,4 % tarkkuudella, selvästi paremmin kuin kilpailevat työkalut. Isgenin mukaan sen työkalu tukee yli 80 kieltä, toisin kuin monet AI-detektoijat, jotka tunnistavat vain englanninkielistä sisältöä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös AI detector suomi -tarpeisiin löytyy ratkaisuja: suomeksi kirjoitettu tekoälyteksti voidaan tunnistaa lähes yhtä hyvin kuin englanniksi kirjoitettu.
On tärkeää ymmärtää, että mikään AI-tunnistin ei ole 100% varma. Luotettavatkin palvelut kehottavat varovaisuuteen tulosten tulkinnassa. Esimerkiksi Isgen huomauttaa suoraan, että AI-ilmaisimet eivät ole täysin erehtymättömiä, ja on aina olemassa väärien hälytysten mahdollisuus. Turnitin (joka tunnetaan plagiaatintunnistuksesta) lanseerasi oman AI Writing -tunnistimensa vuonna 2023, mutta sekin toimii toistaiseksi vain tietyissä rajoissa: tekstiä on oltava riittävästi ja kielen on oltava englanti, jotta analyysi olisi luotettava. Turnitinin järjestelmä jättää myös pienet epävarmat tapaukset huomiotta – jos alle 20 % tekstistä epäillään tekoälyn kirjoittamaksi, raportti ei anna tarkkaa lukemaa vaan merkitsee tilanteen tähdellä (*%) virheellisten hälytysten vähentämiseksi. Tämä on järkevä periaate, sillä pienten katkelmien perusteella on vaikea vetää varmoja johtopäätöksiä.
Toinen tuore kehitys on tekoälyn parafraasien havaitseminen. Tekoälyn käyttämät sanaston ja lauserakenteen mallit voi joskus kiertää niin, että ensin generoi tekstin tekoälyllä ja sitten muokkaa sitä toisella työkalulla (ns. text spinner tai AI-parafraasityökalu kuten QuillBot) välttääkseen tunnistuksen. Heinäkuussa 2024 Turnitin vastasi tähän ongelmaan tuomalla raporttiinsa ominaisuuden, joka tunnistaa myös tällaisen muokkauksen: raportissa tekoälyn täysin tuottama teksti korostuu syaanin sinisellä, kun taas tekoälyn tuottama ja AI-työkalulla muokattu teksti korostuu violetilla. Alla on esimerkki Turnitinin AI-raportista, jossa näkyy sekä tekoälyn tuottamaa että AI-parafrasoitua sisältöä eri väreillä:
Turnitinin AI-raportti integroituu suoraan plagiaatin samankaltaisuusraporttiin. Se korostaa tekoälyn kirjoittamat osuudet (violetilla) ja tekoälyn muokkaamat osuudet (sinisellä), ja näyttää oikeassa reunassa yhteenvedon niiden prosenttiosuuksista.
Kuvasta nähdään myös, että Turnitinin ratkaisu yhdistää perinteisen plagiaatintarkistuksen ja AI-tunnistuksen samaan näkymään. Tällainen yhdistelmä voi olla erittäin hyödyllinen: opettaja tai sisällön tarkistaja saa yhdellä kertaa tietoa sekä tekstin mahdollisesta plagioinnista että tekoälyn osuudesta sen tuottamisessa. AI-tunnistimen käyttö kannattaakin nähdä ennen kaikkea apuvälineenä: se tarjoaa dataa ja hälytyksiä, joiden perusteella ihminen voi tehdä lisäselvityksiä. Kuten Turnitin blogissaan korostaa, työkalun antamaa tietoa ei pidä käyttää yksinään rangaistuksen perusteena, vaan keskustelun avaamiseen ja jatkotoimien harkintaan.
Yhteenvetona AI-tunnistimista voidaan todeta, että tekoälyn tunnistus (AI detector suomi) on nyt osa tekstintarkistuksen arkipäivää. Erilaisia ilmaisia ja maksullisia työkaluja on saatavilla myös suomen kielellä. Niiden avulla yritykset, oppilaitokset ja yksilöt voivat varmistaa tekstin aitoutta, mutta aina on syytä käyttää tuloksia kriittisesti ja yhdistää tekninen tunnistus ihmisen harkintaan. Generatiivinen tekoäly on tehnyt tekstin tuottamisesta helppoa – jopa liian helppoa – mikä voi johtaa plagiointiin ja mainehaittoihin. Onneksi avoimet tekoälyilmaisimet, kuten edellä kuvatut, pystyvät tuomaan läpinäkyvyyttä tähän uudenlaiseen maisemaan ja tunnistamaan, onko teksti ihmisen vai tekoälyn kirjoittama.
Plagioinnin tarkistus – alkuperäisyyden varmistaja
Perinteinen plagioinnin tarkistus on jo pitkään ollut käytössä erityisesti akateemisessa maailmassa. Plagioinnilla tarkoitetaan toisen kirjoittaman tekstin käyttämistä omanaan ilman asianmukaista viittausta. Tekoälyn tuottaman tekstin yleistyminen ei ole tehnyt plagiointiongelmaa vanhentuneeksi – päinvastoin, nyt on entistä tärkeämpää varmistaa sekä tekstin alkuperäisyys että omaperäisyys. Plagioinnin tarkistusohjelmistot vertaavat asiakirjan tekstiä laajoihin tietokantoihin, jotka sisältävät esimerkiksi internet-sivuja, julkaistuja artikkeleita ja aiemmin lähetettyjä opiskelijatöitä. Ne skannaavat tekstin samankaltaisuuksien varalta ja raportoivat, mitkä kohdat vastaavat jotain aiempaa julkaisua.
Kuten plagiaatintarkistuspalvelu Plag.fi selittää, algoritmit tunnistavat sekä täsmällisiä yhtäläisyyksiä että osittaisia vastaavuuksia tekstissä. Tuloksena käyttäjä saa yleensä samankaltaisuusprosentin eli kuinka suuri osa tekstistä löytyi muualta. On tärkeä huomata, että plagiaatintarkistus ei suoraan syytä ketään vilpistä – se vain korostaa ne kohdat, jotka ovat samankaltaisia lähteiden kanssa, ja antaa mahdollisuuden tarkistaa, onko kyse asianmukaisesta lainauksesta vai mahdollisesta luvattomasta kopioinnista. Esimerkiksi tieteellisessä työssä pieni prosentti on normaalia (lähdeviitteet ja yleiset termit aiheuttavat samankaltaisuutta), mutta jos raportti näyttää vaikkapa 50 % samankaltaisuutta, on syytä käydä teksti huolellisesti läpi. Jo yksittäinen pitkä samankaltainen tekstilohko voi viitata plagiointiin, vaikka kokonaisprosentti olisi matala. Siksi sekä prosenttilukema että korostetut kohdat on arvioitava tapauskohtaisesti.
Plagioinnin tarkistus suomeksi on saatavilla monien eri työkalujen kautta. Kansainvälisesti tunnetuin on Turnitin, joka – kuten aiemmin mainittiin – on käytössä lähes kaikissa Suomen korkeakouluissa. Turnitin toimii erinomaisesti tieteellisten lähteiden ja Internet-materiaalin kanssa, mutta sen AI-tunnistusosuus on toistaiseksi rajoittunut englantiin. Toinen Pohjoismaissa käytetty palvelu on Ouriginal (aiemmin Urkund), joka sulautui osaksi Turnitinia. Myös kotimaisia vaihtoehtoja löytyy: Plag.fi mainostaa olevansa johtava verkkoalusta plagiaatin tunnistamiseen Suomessa. Plag.fi kertoo skannaavansa tekstin sekä internet-lähteitä vasten että yli 80 miljoonan tieteellisen artikkelin tietokantaan, mikä takaa laajan vertailupohjan.
Moni miettii, onko tarjolla ilmainen plagioinnin tarkistus. Useimmat huippulaadukkaat plagiaatintarkistimet ovat maksullisia tai kuuluvat oppilaitosten lisensseihin. Kuitenkin on olemassa joitakin ilmaisia tai freemium-työkaluja, joilla voi saada käsityksen tekstin ainutlaatuisuudesta. Esimerkiksi Plag.fi tarjoaa ensimmäisen tarkastuksen ilmaiseksi: käyttäjä näkee, mihin haarukkaan samankaltaisuusprosentti asettuu (0–9%, 10–20% tai 21–100%). Yksityiskohtaisen raportin saamiseksi vaaditaan sitten maksullinen versio. Samoin jotkin kansainväliset sivustot antavat kokeilla lyhyitä tekstinpätkiä ilmaiseksi. Tyypillinen rajoitus on sanamäärä: esimerkiksi eräs ilmainen verkkotyökalu sallii noin 1000 sanan pätkät tarkistettavaksi kerrallaan. Käyttäjä voi toki pilkkoa pidemmän työn useaan osaan tarkistaakseen ne peräkkäin, mutta isojen dokumenttien systemaattiseen läpikäyntiin ilmaisversiot eivät aina taivu.
Kannattaa myös huomioida, että täysin ilmaiset plagiaatintarkistimet netissä voivat olla rajoittuneita tietokantojensa laajuudessa – tai pahimmillaan epäluotettavia tietoturvan kannalta. Tarkista oikeinkirjoitus -tyyliset peruspalvelut selaimessa eivät yleensä sisällä plagioinnin tarkistusta, vaan se vaatii erillisen työkalun. Jos päädyt käyttämään ilmaista plagiaatintarkistinta verkossa, vältä liittämästä siihen arkaluontoisia tai julkaisemattomia tekstejä, ellet luota palveluun. Tunnetut toimijat (kuten edellä mainittu Plag.fi, tai vaikkapa Scribbrin plagiaatintarkistuspalvelu) lupaavat olla tallentamatta tai jakamatta käyttäjän tekstiä eteenpäin, mutta aivan kaikista ilmaisista työkaluista tätä takuuta ei ole.
Tekoälyn aikakaudella plagioinnin tarkistus ja AI-tunnistus kulkevat käsi kädessä. Klassinen plagiointitarkistin paljastaa suorat kopiot ja liian läheltä mukaillut tekstit, kun taas AI-tunnistin voi paljastaa opiskelijan käyttäneen vaikkapa ChatGPT:tä sisällön pohjana. On hyvä muistaa, että AI:n generoima teksti ei välttämättä rekisteröidy plagioinniksi lainkaan (koska se on uutta tekstiä, ei kopioitua). Siksi oppilaitokset nojaavat nyt molempiin: Turnitininkin uusin versio antaa jokaisesta työstä sekä samankaltaisuusraportin (plagioinnista) että AI-kirjoitusraportin. Näin pyritään turvaamaan akateeminen integriteetti laajalla rintamalla. Työkalut kehittyvät jatkuvasti – ja valitettavasti myös kiertokeinot. Kuten Turnitinin blogissa todettiin, kyse on eräänlaisesta asevarustelusta: kun yksi tekninen ratkaisu keksitään vilpin havaitsemiseen, alkaa pian kilpajuoksu uusien keinojen kehittämisessä tämän välttämiseksi. Parhaat tulokset saavutetaankin yhdistämällä teknologia ja valistus: opiskelijoille viestitään, että kiinnijäämisen riski on todellinen, ja toisaalta heitä opetetaan eettiseen kirjoittamiseen sekä oikeisiin viittaus- ja parafraasitekniikoihin.
Plagioinnin tarkistus (ilmainen vai maksullinen?) tiivistettynä: Laadukas plagiaatintarkistus on vaativa palvelu, joten täysin ilmaista ja rajoituksetonta sellaista on vaikea löytää. Kuitenkin pieniin tarpeisiin on olemassa kelvollisia ilmaisratkaisuja verkossa, ja monet maksullisetkin tarjoavat ilmaisen kokeilun tai suppeamman version. Tärkeintä on käyttää jotakin välinettä – aivan kuten tekstinkäsittelyohjelmassa käytämme oikolukua, sisällöntuotannossa olisi hyvä käyttää plagiaatintarkistusta varmistamaan, että lopputulos on aidosti omaperäinen.
Kielioppi- ja oikeinkirjoitustarkistus – tekoäly apuna kirjoittajalle
Hyväkään sisältö ei vakuuta, jos se on täynnä kirjoitusvirheitä tai kömpelöä kieltä. Kieliopin tarkistus ja oikeinkirjoituksen tarkistus ovat perinteisiä toimintoja tekstinkäsittelyohjelmissa, mutta tekoälyn myötä nekin ovat ottaneet harppauksen eteenpäin. Nykyiset työkalut eivät pelkästään alleviivaa kirjoitusvirhettä punaisella, vaan ne voivat antaa kontekstitajuisia ehdotuksia lauseen tyylin parantamiseksi. Esimerkiksi Oikofix on ilmainen suomenkielinen oikolukupalvelu, joka alleviivaa mahdolliset kirjoitusvirheet punaisella ja tyypilliset kielioppivirheet sinisellä – klikkaamalla merkintää käyttäjä saa ehdotuksen korjaukseksi. Tämä on suureksi avuksi kaikille, jotka kirjoittavat suomeksi, mutta haluavat varmistaa tekstinsä kielenhuollon.
Tekoälypohjaiset ratkaisut, kuten Grammarly (joka tosin tukee vain englantia) ja LanguageTool, ovat tuoneet kielentarkistuksen myös verkkoon ja useille kielille. Grammarly on ollut suosittu AI-pohjainen sovellus, joka tarkistaa kieliopin ja parantaa kirjoittamisen laatua – sen perusversio on ilmainen ja miljoonat ihmiset käyttävät sitä päivittäin. Suomenkielisille käyttäjille Grammarly ei kuitenkaan sellaisenaan toimi, joten katse kannattaa suunnata monikielisiin vaihtoehtoihin. LanguageTool on yksi esimerkki: se tukee kymmeniä kieliä (yli 30 kieltä) ja pystyy löytämään virheitä, joita yksinkertainen oikoluku ei havaitse, kuten kielioppirakenteiden ongelmat ja tyyliin liittyvät huomiot. LanguageTool osaa jopa ratkaista melko monimutkaisia kielioppiongelmia (kuten subjektin ja predikaatin kongruenssi eli tekijän ja verbin taipuminen yhteen) ja antaa vinkkejä tyylin parantamiseen. Sen perusversio on maksutta käytettävissä selaimessa tai lisäosana, ja Premium-versiossa on vielä edistyneempiä ominaisuuksia – jopa plagiaatintarkistus sisältyy laajennettuun versioon. Tämä kertoo, miten eri tekstintarkistusteknologiat alkavat sulautua yhteen: yksi työkalu voi tulevaisuudessa huolehtia sekä oikeinkirjoituksesta, kieliopista että tekstin omaperäisyydestä.
Suomen kielelle on olemassa myös erityisiä ratkaisuja. Voikko on avoimen lähdekoodin ohjelmisto suomen kielen tarkistukseen (se toimii mm. LibreOffice- ja OpenOffice-ohjelmissa). Microsoft Word ja Google Docs puolestaan tarjoavat perussääntöihin perustuvaa kielentarkistusta suomeksi – ne alleviivaavat kirjoitusvirheet ja joskus ehdottavat pilkkuja tai isoja kirjaimia. Nämä sisäänrakennetut toiminnot ovat hyödyllisiä, mutta niiden antama palaute on usein melko pelkistettyä. Tekoälyavusteiset palvelut voivat mennä pidemmälle: ne tunnistavat esimerkiksi toistuvat sanat, hankalat lauserakenteet ja jopa vivahteita tyylissä.
Esimerkkinä tekoälyn kyvykkyydestä toimii ChatGPT-4 suomeksi oikolukijana. Voit syöttää ChatGPT:lle esimerkiksi tekstikappaleen ja pyytää sitä korjaamaan siitä virheet tai tekemään sen sujuvammaksi. ChatGPT osaa havaita kielioppiongelmia, puuttuvat pilkut ja kankeat ilmaukset – ja se tuottaa hiotun version tekstistä. On kuitenkin syytä suhtautua siihenkin tietyin varauksin. ChatGPT oikolukijana on nopea ja kätevä, mutta ei läheskään täydellinen mitä muokkaukseen ja oikolukuun tulee. Se ei aina ymmärrä syvällisiä asiayhteyksiä eikä korvaa ihmisen asiantuntemusta. ChatGPT ei myöskään automaattisesti näytä, mitä kohtia se muutti – käyttäjän täytyy itse vertailla alkuperäistä ja korjattua tekstiä tai pyytää tekoälyä erikseen selittämään muutokset. Silti, monille arkikäyttäjille ChatGPT ja vastaavat tekoäly oikolukijat voivat toimia ikään kuin “toisena silmäparina” nopeiden tarkistusten tekemisessä. Jos sinulla ei ole kollegaa tai ystävää lukemassa tekstiäsi läpi, tekoäly voi antaa hyödyllistä palautetta ainakin räikeimmistä virheistä ja kehityskohteista.
Useat palvelut yhdistävät nyt kieliopin tarkistuksen ja oikoluvun tekoälyyn. Isgen-palvelulla on esimerkiksi oma tekoälyn oikolukija, joka lupaa tukea yli 80 kieltä ja jopa selittää kielioppisäännöt virheiden takana. Se siis paitsi korjaa, myös opettaa. Tällainen oppimiseen keskittynyt palaute on arvokasta vaikkapa kielen opiskelijoille: virheestä oppii, kun saa selville miksi jokin on väärin. Isgen mainitsee myös, että heidän työkalunsa on 100% ilmainen, toisin kuin monet muut joissa ilmaisversio on rajoittunut. Kilpailu alalla näkyy siinä, että ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti paremmiksi – puhutaan murteiden tunnistuksesta, tyyliin vaikuttavista tekijöistä ja muista edistyneistä piirteistä.
Käytännön vinkki: oli käytössäsi mikä tahansa työkalu, tarkista oikeinkirjoitus ja kielioppi aina ennen tekstin julkaisua tai palauttamista. Lyhyissä teksteissä selainpohjainen oikoluku (esim. Oikofix tai LanguageTool-lisäosa) on näppärä. Pidemmissä asiakirjoissa tekstinkäsittelyohjelman oma tarkistin antaa perusturvan, jonka jälkeen tekoälyä hyödyntävä työkalu voi vielä viimeistellä työn. Oikolukija – olipa se ihminen tai tekoäly – on kirjoittajan paras ystävä laadun varmistamisessa.
Suomenkielinen tekoäly ja ChatGPT-4 suomeksi
Tekoälyn kehitys on tuonut suomalaisille käyttäjille sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Suomenkielinen tekoälyei ole enää scifiä, vaan arkipäivää: OpenAI:n ChatGPT on kykenevä keskustelemaan suomeksi luonnollisesti ja ymmärtää monimutkaisiakin kysymyksiä. Jo vuoden 2022 lopulla, kun ChatGPT julkaistiin, suomalaiset huomasivat hämmästyksekseen, että ”kyllä, se osaa myös suomea”. Sittemmin GPT-4 -malli on parantanut entisestään AI:n suomen kielen taitoja ja tarkkuutta. GPT-4 pystyy käsittelemään pidempiä syötteitä, omaa paremmat luovat kyvyt ja kehittyneet päättelytaidot – mikä näkyy myös siinä, kuinka hyvin se osaa vastata suomeksi hankaliinkin kysymyksiin ja tuottaa johdonmukaista tekstiä.
ChatGPT-4 suomi -yhdistelmä tarkoittaa, että suomalaiset käyttäjät voivat hyödyntää maailman johtavaa kielimallia omalla kielellään lähes samalla tasolla kuin englanniksi. Tämä on avannut ovia esimerkiksi asiakaspalvelubottien luomiseen suomeksi, tekstien luonnosteluun, käännöksiin ja vaikkapa ohjelmoinnin opastukseen (kun ohjeita voi pyytää suomeksi). Myös muut tekoälyassistentit, kuten Google Bard, Microsoftin Bing Chat/Copilot ja open source -pohjaiset mallit (Llama 2 ym.), ovat saaneet tukea suomen kielelle. Esimerkiksi Google Bard julkaistiin suomeksi heinäkuussa 2023, mikä merkitsi että kilpaileva huippumalli on myös saatavilla suomalaisille käyttäjille.
Tekoälyn suomen kielen taitojen paraneminen on kaksiteräinen miekka oppilaitoksille ja sisällöntuottajille. Toisaalta se on upea resurssi: suomenkielinen tekoäly voi toimia tutorina opiskelijalle, joka kysyy matematiikan tehtävästä selitystä, tai vaikkapa tukena kirjeen laatimisessa. Toisaalta se myös mahdollistaa, että opiskelija kirjoituttaa esseensä sujuvalla suomen kielellä tekoälyn avulla – mikä vaikeuttaa opettajan työtä erottaa, onko teksti opiskelijan omaa. Tässä palaamme aiemmin käsiteltyyn AI-tunnistimeen: onneksi myös AI:n tunnistus kehittyy monikieliseksi. Kun kysytään ”Voiko ChatGPT:n suomeksi tehdyn tekstin tunnistaa?”, vastaus on: kyllä voi, ainakin jossain määrin. Turnitinin AI-indikaattori, Isgen ja Smodinin kaltaiset AI detector -työkalut ovat kaikki laajentaneet toimintaansa kattamaan muitakin kieliä kuin englantia. Kuten aiemmin mainittiin, Isgen ilmoittaa tukevansa yli 80 kieltä AI-tunnistuksessa, ja Smodinin AI-sisällöntunnistin toimii testien mukaan melko hyvin myös suomen kielellä, laskien tekstin ilmausten perusteella todennäköisyyden tekoälykirjoitukselle.
Suomenkielisen tekoälyn suhteen on myös hyvä huomioida eettiset ja juridiset kysymykset. EU:ssa on puhuttu tekoälyn sääntelystä, ja Suomessa Opetushallitus on antanut suosituksia tekoälyn käytöstä opetuksessa. Lähtökohta on, että tekoäly on työkalu, jonka käyttöä ei voida eikä pidä täysin kieltää, mutta sen käytössä on oltava rehellinen. Esimerkiksi jos opiskelija käyttää ChatGPT:tä apuna, opettaja voisi sallia sen kunhan opiskelija mainitsee asiasta – vastaavasti kuin lähteiden käyttö mainitaan. Tekoälyn käyttö oikolukijana tai kielenhuoltajana on yleensä hyväksyttävämpää kuin kokonaisten tehtävien generoiminen.
Yleistyvän suomenkielisen tekoälyn myötä on syntynyt myös uusia palveluita. On ChatGPT Suomeksi -nimisiä sivustoja, jotka hyödyntävät OpenAI:n APIa ja tarjoavat GPT-4:ää ilmaiseksi tai pienellä maksulla käyttöön ilman rekisteröitymistä. Lisäksi on kotimaisia hankkeita, kuten yleiset kielimallit (YLIOPPILAS-hanke tms.), joissa pyritään kehittämään avoimia malleja suomeksi. Vaikka globaalit jättimallit (GPT-4, Bard) vievät päähuomion, suomenkielinen tekoäly kehittyy myös paikallisesti, esimerkiksi kieliteknologian tutkimuksessa ja yritysten omissa ratkaisuissa.
Yhteenvetona voi sanoa, että ChatGPT-4 suomeksi on tuonut tekoälyn hyödyt suoraan suomenkielisen yleisön ulottuville. Samalla se on luonut tarpeen uusille tarkistusmenetelmille – siksi meillä on nyt AI-tunnistimet, plagiaatintarkistimet ja älykkäät oikoluvut myös suomeksi. Tekoälyn kanssa eläminen edellyttääkin sekä mahdollisuuksien hyödyntämistä että riskien hallintaa. Kirjoittajat voivat parantaa tekstejään tekoälyn avulla, mutta heidän on myös varmistettava, että teksti kestää päivänvalon: se ei ole kopioitu, eikä tekoäly ole tehnyt huomaamatta asiavirheitä. Lukijat ja tarkastajat puolestaan voivat luottaa osin työkaluihin tunnistaakseen vilpin tai virheet, mutta viime kädessä kriittinen lukutaito ja lähdekriittisyys ovat korvaamattomia taitoja tekoälybottien aikakaudella.
Yhteenveto
Tekstin tuottamisen ja tarkistamisen työkalupakki on laajentunut ja monipuolistunut tekoälyn myötä. Missä ennen tarvittiin ihmisproofreadereita ja manuaalista googlaamista plagiaatin havaitsemiseksi, siellä on nyt apuna tehokkaita algoritmeja. AI-tunnistimet auttavat erottamaan, onko sisältö ihmisen vai tekoälyn kirjoittamaa – tärkeä tieto erityisesti kouluissa, yliopistoissa ja julkaisutoiminnassa luottamuksen säilyttämiseksi. Plagioinnin tarkistus -ohjelmistot varmistavat, ettei tekstiä ole kopioitu muualta ilman lupaa, suojellen akateemista rehellisyyttä ja tekijänoikeuksia. Kielioppi- ja oikeinkirjoitustarkistus -työkalut, mukaan lukien tekoälyavusteiset oikolukijat, nostavat tekstin kielen laadun huipputasolle, tehden viestinnästä selkeämpää ja vakuuttavampaa.
On syytä korostaa, että mikään näistä työkaluista ei yksinään ole täydellinen ratkaisu. Ne ovat apuvälineitä ihmiselle. Parhaimmillaan ihminen ja tekoäly täydentävät toisiaan: tekoäly tarjoaa nopeutta, laajuutta ja tarkkuutta rutiinitehtäviin, kun taas ihminen tuo ymmärryksen, eettisen harkinnan ja luovan ajattelun. Esimerkiksi AI-tunnistin voi liputtaa kohdan tekstistä epäilyttävänä, mutta opettajan tehtävä on keskustella opiskelijan kanssa ja selvittää tilanne perin pohjin. Plagiaatintarkistus voi antaa prosenttiluvun, mutta kirjoittajan vastuulla on tarvittaessa muokata tekstiään ja lisätä lähdeviitteitä. Kielioppityökalu voi ehdottaa muutosta lauseeseen, mutta kirjoittaja päättää, säilyykö alkuperäinen tyyli ja tarkoitus.
Lopuksi, yleisö on kaikki – eli nämä teknologiat koskettavat meistä jokaista. Olitpa opiskelija, opettaja, toimittaja, yrittäjä tai harrastajakirjoittaja, tekstin aitouden ja laadun varmistaminen on yhteinen intressi. Teknologian kehitys jatkuu, ja on mahdollista, että tulevaisuudessa tekstintarkistus on entistä saumattomammin integroitunut kirjoitusprosesseihin. Ehkä tekstieditorit tulevat automaattisesti varoittamaan, jos jokin kappale kuulostaa GPT-4:n kirjoittamalta, tai tarjoamaan reaaliaikaisen plagiaatintarkistuksen kirjoittaessa. Tällä hetkellä meillä on jo tehokkaita työkaluja, kunhan osaamme niitä hyödyntää.
Yhteenvetona kehotus kuuluukin: hyödynnä tekoälyä vastuullisesti. Käytä AI-avusteista oikolukua (tekoäly oikolukija) kehittääksesi tekstisi kieltä, mutta pidä oma äänesi ja ajatuksesi siinä. Tarkista tarvittaessa työsi plagiaatintarkistimella ennen palautusta, niin voit nukkua yösi rauhassa. Ja jos epäilet kohdatessasi verkossa jonkin tekstin aitoutta, muista että AI-tunnistimet ovat käytettävissäsi antamassa vihjeitä. Tekoäly on uusi tehokas kynä ja punakynä samassa paketissa – oppimalla sen käytön ja sen rajoitukset varmistamme, että viestintä pysyy jatkossakin sekä luotettavana että laadukkaana.
Lähteet:
- Isgen AI Detector – “Tarkin suomalainen AI Detector” (isgen.ai)
- Ilona IT – “Turnitinin AI-tunnistustyökalu käytössä” (blogi, 28.7.2024)
- Turnitin Blog – “AI paraphrasing detection” (16.7.2024)
- Plag.fi – UKK: Mikä Plag on? (plag.fi)
- Plag.fi – UKK: Miten samankaltaisuustarkistus tehdään?
- Plag.fi – UKK: Tietosuoja
- SmallSEOTools – Ilmainen plagiointitarkistus
- AfterDawn uutinen – “ChatGPT… Osaa suomea” (3.12.2022)
- Undetectable AI blog – “Voiko ChatGPT oikolukea?” (11.12.2024)
- Semantix blog – “Parhaat maksuttomat oikolukutyökalut” (2023)
- Suomisanakirja – “AI-tunnistin (AI detector suomi)” (haettu Isgen-sivulta)
- Netprofile blog – “Merkeistä tunnistat tekoälyn tuottaman artikkelin” (kokemuksia Smodin-työkalusta)
